perjantai 26. lokakuuta 2012

Funktionaalisesta solutuotantoon - lisää tehoa?

Olen konepajamies(*, ja sen huomaa. Näkyvää, konkreettista tulosta pitää syntyä näpsäkkäästi. Opiskeluaikanani suurinta hottia olivat joustavat valmistussolut, jotka osoittautuivat kustannustehokkaammiksi kuin vanha funktionaalinen tuotanto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Taylorismi). Tämä malli onkin konepajoissa jatkanut kehittymistään yhä Leanimpaan suuntaan - lyhyt historia tässä.

Käsityötä vai teollisia palveluita?

IT-alalla toleranssit ovat yleisesti paljon suurempia kuin konepajoissa, joissa mittatarkkuus on tuhannesosia. Käsityöllä selvitään pitkälle. Serkun lanko voi hoitaa pk-yrityksen IT:n hyvinkin taidokkaasti.

Nykyaikaiset, suuret IT-tehtaat ovat toisella reunalla ja toimivat pitkälti funktionaalisesti. Osastot ja ryhmät tekevät oman kapean osuutensa kokonaisuudesta ja välittävät työn eteenpäin seuraavalle asiantuntijalle/ryhmälle. Tämä edellyttää erittäin tarkkaa prosessiohjausta ja sitä tukevia työkaluja. Toleranssit ovatkin tässä jo paljon pienempiä.

Toimisiko solutuotanto paremmin? Sehän on hyvin yleinen tapa pienemmissä IT-yrityksissä ja varsinkin IT-yksiköissä. Tietty, pienehkö tiimi siis vastaa kokonaistoimituksesta: ottaa tilauksen vastaan, työstää raaka-aineet sopivaan muotoon ja toimittaa tuloksen. Esimerkkinä vaikkapa vanha palvelintiimini, joka tilauksen tullen hankki, asensi, konffasi kokonaisuuden (HW-OS-NET), dokumentoi ja vieläpä tuotti palvelun tuotannossa.

TCO?

Näiden mallien TCO:ta on hankala verrata.

Käsityö on yleisesti kallista, mutta jos tarve on vähäinen, on  kumulatiivinen kokonaiskustannus pieni.

Tehtaasta saadaan yleisesti standarditavaraa halvemmalla, mutta vian tullen sen korjaaminen kokonaisuutena on haastavaa ja voi olla vaikeaakin.

Solutuotannossa voidaan lipsua puuhastelun puolelle, jos selkeää input-output-ketjua ei ole. Työ on kuitenkin monipuolista ja riskitaso yksittäisen asiantuntijan osalta pienempi, kun töissä on moniosaajia.

Kaikissa malleissa laatua voi taata hyvillä työkaluilla (esim. muistilista, excel tai täysiverinen ITSM-järjestelmä) ja prosessimaisella työtavalla.

Hyödynnetään historiaa

Aihealue on mielenkiintoinen: löytyisikö historiasta syötettä vielä tehokkaampaan tulevaisuuteen? Olen harkinnut aiheesta jopa akateemista tutkimusta. Lähdeaineistoa on kertynyt vuosien mittaan jo aika paljon. Joku tasanko IT-palvelujohtamisen kehityksessä näyttäisi tulleen vastaan, mutta mikä olisi se seuraava kiihdytin kehityshyppyyn?




Uuteen nousuun! Mutta miten?


(* Opiskelin TKK:lla konepajatekniikkaa 80-90-luvulla ja emeritusprofessori Veijo Kauppinen avasi konepajatekniikan historiaa ansiokkaasti. IT näyttää teollisuutena seuraavan hyvin samanlaista polkua. Tutustupa http://en.wikipedia.org/wiki/Manufacturing#History_and_development - varsinkin tuo Mass production näyttää tutulta

0 kommenttia:

Template by - Abdul Munir | Daya Earth Blogger Template