torstai 24. marraskuuta 2011

DPSM

Palvelujohtamisen kansainvälinen priSM-pätevöityminen alkoi muotoutua pari vuotta sitten. Kyseessä on globaali pätevöitymismalli IT-palvelujohtamiseen. Malli todentaa ammattitaidon mutta myös kehityksen vaiheen ja tason - malli on moniportainen.

Vaikka liipaisin (trigger) tuli USA:sta, on malli ollut alusta lähtien kansainvälinen. Kun kurkottaa tarpeeksi korkealle, voi yltääkin johonkin. itSMF International otti mallin omakseen, ja nyt se on laskeutunut Suomeenkin.

Koeponnistin mallin ja oman kyvykkyyteni ja minulle myönnettiin  DPSM(CM) pätevyystaso - korkein, jota voi hakea. Tunne on hyvä ja aika mielenkiintoinen, nythän tämä vuosien työ on leimattu sekä todennetuksi että arvostetuksi.


Mallissa on viisi porrasta

SSM - Student in Service Management, alalle vakavasti pyrkivä opiskelija
ASM- Associate in Service Management, alalle juuri tulleille ammattilaiselle
PSM - Professional in Service Management, alan guruille
DPSM - Distinguished Professional in Service Management, tällaisille vanhemmille jäärille

Lisäksi on kutsupohjainen FSM, Fellow in Service Management, ammattilaisille, jotka ovat tunnustetusti kehittäneet ja paneutuneet IT-palvelujohtamiseen pit-kää-ään.

Pätevyyden tarkastaminen maksaa. Anomuksen käsittelyyn kuluu muutama satanen. Ammattitaidon säilytyksen todennusta tehdään säännöllisesti vuosittain: pätevyyden säilyttääkseen täytyy paneutua ja pysyä ajan tasalla.

Malli on vähän sama kuin muillakin ammattilaisilla: lentäjien pitää lentää vuosittain tarkastuslento ja käydä lääkärissä, asianajajien pitää kouluttautua tietty määrä vuosittain, lääkäreillä pätevyyden pysyvyyttä seurataan. priSM-pätevöityneiden henkilöiden ammattitaidon ajantasaisuuteen ja pysyvyyteen voi siis luottaa.

Hakeminen vaatii jonkin verran työtä. http://www.theprisminstitute.org/ löytyy ohjeet ja hakemuslomakkeet, jotka ovat vielä Microsoft-lomakkeita. Jospa vielä joskus..

Hakemuksen liitteeksi pitää kerätä todistukset kursseista, julkaisuista, seminaariesityksistä, tuotoksista. En tiedä, miten tarkkaan oikeellisuus tarkastetaan, mutta ilmeisesti ainakin kurssitodistuksia tiirataan niiden myöntäjän kanssa.

Malli ei rajoitu ITILiin vaan on kattava ja laaja. Nyt on työkokemuksellakin arvoa, pelkät kurssit eivät riitä. DPSM-vaade on yli 10 vuotta alan tehtävissä, polkua riittää nuoremmillekin. Ja kouluttautua pitää jatkuvasti, muuten pätevyden tunnustus hiipuu ammattitaidon myötä.

Odottelen vielä varsinaista todistusta, mutta sähköpostitse sain jo vahvistuksen DPSM-myöntämisestä. Tavoite on tietenkin saada malli tunnetuksi ja pysyväksi myös Suomessa. Helpottaa kaikkien elämää kun on kansainvälisesti selkeä, suoraviivainen todennus ammattitaidosta.

Kannattaa tutustua aiheeseen!


The Distinguished Professional level is open to those who have met the priSM® specified requirements at the Professional level and have demonstrated professional maturity in Service Management. The Distinguished Professional will have a minimum of ten (10) years Service Management experience such as:
Bullet- Substantial growth, tenure, responsibility or achievement as a Service Management professional (e.g., process manager, process owner, project manager, service management program director, service owner, etc...)
- Recognized service management industry contributions such as leadership, publications, mentoring, speaking, volunteering, etc.

Mandatory Requirements:
Bullet-  Membership in itSMF (reciprocity with other chapters upon request)
 - Signed itSMF Code of Ethics form
- Ten (10) years of Service Management experience (defined above)
- Two (2) certificates at the Distinguished Professional level from the Approved Certification List, one (1) must be Service Management‐based (ISO/IEC 20000, v1/v2/v3 ITIL®)
- Ten (10) additional points from the Approved Certification and/or Qualification List (neither the prerequisites for the required certificates nor the two certificates themselves can be used to fulfil the ten (10) point requirement).

torstai 3. marraskuuta 2011

Ostaisitko Create Orderin?

Palvelukatalogi on pop, palvelukatalogi on in. Katalogi on aika helppo rakentaa, palvelut eli katalogin sisältö  voi olla vaikea määritellä.

Yksi vaikeimpia asioita palvelun määrittelyssä tuntuu olevan prosessin ja palvelun erottaminen. ITIL-määritelmä on seuraava:

"Palvelu on tapa tuottaa arvoa asiakkaalle niin, ettei hänen tarvitse huolehtia yksittäisistä kustannuksista tai riskeistä".

Palvelu koostuu ihmisistä, prosesseista ja työkaluista. Sitä on vaikea varastoida, se vaatii näiden palikoiden yhteistyötä.

Mikä sitten auttaisi palvelun määrittelyyn? Palvelukatalogipäällikkömme kiteytti sen hyvin: kysy aina, ostaisiko asiakas sen palvelun? Ostaisiko asiakas mieluummin työasemapalvelun, -sovelluspalvelun vai ongelmanhallintapalvelun? 

Olisiko helppoa myydä create order -palveluita? Mitä sillä voi tehdä ja paljonko se tuottaa yrityksellemme? Vai toimitettaisiinko ehkä muutoshallintapalvelua? Sitähän voitaisiin soveltaa vaikkapa tilausjärjestelmäpalveluun..mutte hetkinen, eikös muutoshallinnan pitäisi olla elimellinen osa palvelun toimittamista? Voiko sitä ostaa erikseen? Eikö ilman tätä palvelua tehdä järjestelmällistä muutoshallintaa? Sekamelska on melkoinen, jos prosessit pääsevät palvelukatalogiin.

Käytämme liiketoiminnan palvelukatalogia asiakasyhteistyössämme ja teknistä palvelukatalogia sisäisten yksiköiden välisessä keskustelussa. Jälkimmäisen palveluista sovitaan OLAt ja ne ovat hyvää tietoa läpi suuren organisaatiomme, mutta näitä ei _enää_ viestitä asiakkaalle. Asiakas ostaa kokonaisuuden. Lisäksi käyttäjätasolle on oma näkymänsä - ne palvelut, joita yksittäiset käyttäjät käyttävät.

Uusimmissa kirjoissa määritelmää on kehitetty eteenpäin. Tästä nichestä löytyy kuitenkin mainio käytännön opaskirja The Service Catalog (ISBN 9789087535711, http://www.itsmf.fi/index.php?k=17331). Siitä löytyy hyviä malleja sovellettavaksi omaan toimintaympäristöön.

"Ensimmäistä kertaa ymmärrän, mitä teiltä voi oikeasti ostaa" - autenttinen asiakaslausunto palvelukatalogista.

Template by - Abdul Munir | Daya Earth Blogger Template