keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Huippuvisionääri vai teiden tukko?

Haluaisitko mieluummin olla huippuvisionääri vai turhauttava teiden tukko? Esitteletkö mieluummin uusia mobiilipohjaisia sosialistisen median sankaritekoja vai selitteletkö häiriö- ja muutosraportteja? Haluaisitko olla mieluummin teknologiajohtaja (CTO) vai tuotantopäällikkö?

 Osallistutko mieluummin tähän kilpailuun voittajaehdokkaana....

 Vai oletko hidas, raivostuttava, kaikkien kaveri mutta TEIDEN TUKKO

Totta se on: IT-tuotanto on tylsää. Innovaatio ja uudet ratkaisut antavat mainetta ja kunniaa ja tuottavat lisäarvoa - joskus. Sovelluskehitys on scrumukavaa ja uudet ominaisuudet voidaan viedä agiilisti suoraan tuotantoon jo tänään.

Tuotannosta taas on vain harmia. Siellähän tuotetaan häiriöitä ja estetään muutoksia, toimitetaan palvelimet kaksi viikkoa myöhässä (vaikka tilasin jo eilen) ja vaaditaan täyttämään jotain typeriä planketteja. Lisäksi se tuotannossa oleva teknologia on vanhentunutta eikä se edes tue kohta julkaistavaa xPhonea.Vuoden IT-vaikuttaja ei voi tulla tuotantopuolelta.

Jonkun se tuotanto kuitenkin on tehtävä. IT-kuluista keskimäärin 60-80% kohdistuu palveluiden tuottamiseen. Tämä asia unohtuu usein. Tuotanto on yksitoikkoista, raskasta, jopa ympärivuorokautista työtä.


Onneksi löytyy vielä meitä hyväuskoisia hölmöjä, jotka pitävät tätä aluetta kiinnostavana.

Tuotannon täytyy toimia joustavasti. Asiakkaan - ja käyttäjienkin - toive- ja tarvetilat pitää tietää ja ennakoida ja tehdä muutokset tehokkaasti. Tähän tehokkuuteen liittyy selkeä ja varma muutoshallinta, joka vaatii järjestelmällisyyttä. Mitä formaalimpia toiminta on, sitä joustavammin ja nopeammin tuotanto mukautuu muuttuviin tarpeisiin. Siksi niitä plankettejakin pitää täyttää.

Ei tuotannossa oikeasti generoida häiriöitä tahallaan. Häiriöt johtuvat yleensä muutoksista, ylivoimaisesti useimmin. Myös palvelusuunnittelu saattaa olla puuteellista, järjestelmäarkkitehtuuri liian monimutkainen tai sitten on vain huono tuuri. Tuotannossa kun ei olisi sijaa sattumalle.

Ymmärrys tuotannon prosessien ja suunnitelmallisen toiminnan tärkeydestä tuntuu kasvavan nopeasti yrityksissä. ITIL-mouhotus ei ole mennyt hukkaan, mutta työmäärä on suuri ja työ jatkuu pitkään. Tuotannosta ei pääse eroon idean keksimisen jälkeen vaan sitä täytyy kehittää jatkuvasti, iteroida, palata aina uudestaan miettimään mikä toimii ja mikä ei.

ITIL-mallit toimivat hyvin käytännössä. Varsinkin yllä mainittuihin häiriö- ja muutosprosesseihin löytyy kirjoista paljon suoraa sovellettavaa. Ne ovat kuitenkin reaktiivisia prosesseja, ja jatko palvelusuunnittelun prosesseihin laskee varmasti tuotantoon käytettyä rahasummaa - siis vähentää häiriöitä.

Pääsin syksyllä parhaalle mahdolliselle näköalapaikalle kehittämään teknologia- ja tuotantotoimintaa. Häiriö- ja muutosprosessien prosessit ja työkalut on nyt otettu käyttöön (v0,9) ja palvelut on kuvattu - ensimmäinen palvelukatalogin versio on valmis! Seuraavaksi olemme siirtyneet ongelman- ja konfiguraationhallinnan kimppuun. Palvelupyynnöt automatisoituvat vielä tämän tammikuun aikana ja ITIL-koulutettuja on jo yli 42 kpl. Tahto järjestelmälliseen toimintaan vaihtelee, mutta hyödyt näkyvät jo nyt ja ne on ymmärretty varsinkin asiakkaan päässä.

Seuraavaksi keskustellaan varmaankin syvällisesti aiheesta "miksi kaikki palvelupyynnöt ja häiriökorjaukset pitää kirjata, eihän tässä muuta ehdi tekemäänkään jos...".

Uudet prosessit ja tehtävät täytyy pystyä perustelemaan, totta. Tämäkin asia selvenee kevään aikana, kun niitä kirjauksia tulee aina vain vähemmän ja vähemmän ja vähemmän ja vähemmän...

Lopuksi vielä hyvin varjeltu ITSM(*-ihmisten salaisuus:

ITIL, IT-tuotannon kehittäminen ja vieläpä se tuotantokin voi olla mielenkiintoista. Todella mielenkiintoista!

(* IT Service Management

5 kommenttia:

Pekka Oilinki kirjoitti...

Minusta on mahtaavaa, että ITIL-moniosaajat voivat hoitaa homman kotiin!

ITIL-moniosaaja hoitaa niin asioiden raportoinnin, kuin niiden selvittelyt ihan itsekseen. Tälläistä sihteeriä on moni kehittelijä ja innovaattori kaivannutkin. Kun yhdistetään sekä esimiestyö, että kirjanpitopalvelu, kehittelijän aika voidaan käyttää itse asiaan, eli edistyksen aikaansaamiseen.

Kertakaikkiaan hienoa!

Jos taas tarkoitus on ITIL-osaajasta komealeukainen Johtaja, joka määrää, muttei mitenkään ymmärrä, että työntekijät ovat ihan oikeita ihmisiä, homma on varsin pahassa jamassa. Pelkään kuitenkin, että ITIL-huumaiset ihmiset pyrkivät nimenomaan tähän "minä johdan, muut totetuttakoot" -ajatusmaailmaan.

Tuollainen Sarasvuomainen "Minä olen johtaja, muut vikiskööt" ajatusmaailma johtaa vääjäämättä huonoon ilmapiiriin yhtiön sisällä. Tämä on nähty Suomen suurimmassa teknologiafirmassakin. Suuren ITIL-johtajan esimiehet katsokoot firman pörssikurssia ja tehkööt siitä omat johtopäätöksensä.

Ei firmoja ja työtekijöitä johdeta prosesseilla. Firman tai IT-osaston johto vaatii ihan oikeaa johtajuutta. Se tarkoittaa pitkälti psykologiaa, kuten myös taloustietämystä. Jos yksi osa-alue unohtuu, homma ei toimi pidemmällä aikajaksolla.

Laittaisin ITIL-uskonnon samaan kastiin, kuin nykyiset hip-magneettirannekkeet. Molemmat tuovat itsevarmuutta käyttäjilleen.. mutta lopulta ulkopuolisille se on vain huono vitsi.

Timo kirjoitti...

Olen Pekka pahoillani, että kohdallesi on osunut huono Sarasvuo. Oletko tsekannut, voisiko ITIL-kirjoista löytyä jotain valmista työsi tueksi?

Miten muuten itse johtaisit IT-tuotantoa paremmin? Mikä olisi hyvä kokoelma perusprosesseja tai muuten vain malleja, joilla saisit tuotannon varmaksi ja toimivaksi? Vai riittääkö siihen, että palkataan pelkästään huippuihmisiä töihin?

Miksi muuten olet niin vihainen? Uhkaako ITIL viedä työpaikkasi - niinkin olen kuullut käyneen.

Pekka Oilinki kirjoitti...

Arvoisa ITIL Expert (v3) ja Akkreditoidu ITIL-kouluttaja Hyvönen,

On todellakin hienoa, mikäli ITIL voi antaa suuntaviivoja johtamiseen.

Tässä samassa on kuitenkin pakko todeta, etteivät itse työntekijät ole välttämättä pelkkää karjaa, joita ohjataan pienen punaisen kirjan mukaan, vaikka se malli voisi olisikin varsin sopiva ja helppo tie osalle johtajistosta.

Sanoitko jo, mikä on ITIL-johtajan konkreettinen tapa ohjata työntekijöitään?

ITIL, tai mikä tahansa prosessijohtajuus ei itsessään toimi asiantuntijaympäristössä. Pelkällä prosessijohtajuudella saadaan toki tuloksia aikaan, mutta vain jonkin aikaa. Itse innovatiivisuus, joka on kuitenkin lähes kaikkien yhtiöiden selkäranka, karsiutuu.

Vertauskuvallisesti Kiina olisi varmastikin sopiva vastine ITIL:lle.

Kiinassa osataan tehdä tuotteita ja sitäkautta rahaa. Jokainen työntekijä on helposti korvattavissa usealla vaihtoehtoisella. Toimii loistavasti tuotannossa, jossa luodaan yhtä tuotetta vuodesta toiseen.

Kun taas hyppäämme tuotekehitykseen, emme katso esimerkkiä Kiinasta, vaan jostain aivan muualta. Katsomme mielummin paikkaan, jossa työntekijöillä (jotka ovat vieläkin ihmisiä) on hieman enemmän vapauksia tehdä asioita oman päänsä mukaan. Muistaakseni Googlen työntekijöillä on 20% aikaa tehdä omia juttujaan.. eikä Googlella mene hassummin.

Mitä tulee kokemaani johtajuuksiin. Olen saanut osakseni aivan loistavaa johtajuutta, jossa vastuuta sekä annettiin, että se kannettiin ja samalla kaikilla oli kivaa. Olen myös valitettavasti nähnyt näitä heikkoja johtajia, joiden päätökset olivat kuin ohjekirjasta. Huonon johtajan alaisuudessa ei ole kauhean kiva tehdä töitä. Se vaikuttaa myös tuottavuuteen, vaikka kuinka haluaisimmekin uskoa, ettei niin kävisi ja että prosessit pitäisivät asiasta huolen.

Timo kirjoitti...

Taidat nyt yrittää soveltaa IT-tuotannon prosessimalleja sovelluskehityksen johtamiseen.

Kysyn nyt uudestaan - oletko katsonut, löytyisikö sieltä kirjoista mitään työkaluja oman työsi tueksi? Kokeile, voit yllättyä.

Ei ITIL yksikseen hyvää johtajaa voi tehdä mutta antaa kyllä hyvälle johtajallekin johtamiseen työkaluja. Johtaminen on henkilöominaisuus jota voi kyllä tehostaakin opiskelemalla (muutakin kuin johtamismalleja). ITIL-johtaja siis johtaa ihmisiä ihan samanlailla kuin COBIT-johtaja tai SCRUM-johtaja tai AGILE-johtaja tai HR-johtaja. Puhumalla ja kuuntelemalla, yleénsä tekemällä päätöksiä ja ohjaamalla. Ei uutta?

Parhailla autonasentajillakin on aikanaan ollut itsetehdyt erikoistyökalut mutta Bilteman (tai Kamasan) perusavainsarjalla pääsee hyvin alkuun. Valitettavasti IT-ala on niin nuori, ettei tätä ennen ole ollut näitä työkalusarjoja. Niitä kannattaa hyödyntää - kirjathan ovat "vain" käytännön kokemuksia printattuna.

Kiina ja Google varmasti antavat innovaatioihmisille sen 20% omaa aikaa (meillä se on n. 30%, 70% allokoitiin tuotannolle). Silti siellä tuotannossa - sekä Kiinassa että Googlella - tehdään 100% prosessityötä.

Muutos on pelottavaa, IT-tuotannon pakottaminen muotteihin on tylsää mutta niin - Kiinassa osataan TUOTTAA paljon asioita ja tehdä näin rahaa. Paperin- ja elektroniikan tuotanto on siirtynyt ja siirtymässä Kiinaan. IT-tuotanto on siirtymässä samaan suuntaan, mm. Intiaan. ITIL voisi antaa hyvät työkalut tuottaa näitä asioita laadukkaammin ja tehokkaammin kuin itämaan ihmeet - onko se paha juttu? Vai hyydytäänkö sohvan nurkaan valittamaan, kun toiset TUOTTAVAT asioita tehokkaammin?

Miten tekisit itse asiat paremmin, kerro! Aina kaivataan hyviä vinkkejä.

E.Pirjanti kirjoitti...

Nyt ovat puurot ja vellit aika sekaisin.

Kyllähän ITIL korostaa myös kommunikaation, johtajuuden jne tärkeyttä, vaikkei niistä yksityiskohtaisia ohjeita annakaan. Ihmiset ovat sekä resursseja että kyvykkyyksiä, eikö vain?

Toki nämä ovat johtamisessa erittäin tärkeitä asioita, mutta mielestäni kirjoissa ei ole tarpeen ohjeistaa näitä aiheita tämän enempää, sillä ITIL-kirjat eivät ole kopioita Linnunradan Käsikirjasta Liftareille, joista löytää muun muassa vastauksen elämän tarkoitukseen (42). Eihän kukaan nyt noudata minkään kirjan ohjeita kirjaimellisesti vaan yhdistelee vaikutteita ympäriltään - tullakseen vaikkapa nyt sitten hyväksi tai huonoksi johtajaksi.

Kiitos Timolle ITSM/BSM-blogista, ja tälläkin kertaa hyvin aiheessa pysyvästä postauksesta :)

Template by - Abdul Munir | Daya Earth Blogger Template