keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Cloud & ITIL

Alkukevään ITIL-kurssilla tuli hyvä kysymys - "Miksi tällaista ITILiä enää edes tarvitaan, ostetaan vain palvelut pilvestä ja asia on sillä pihvi!" Poistaako ulkoistus - olkoon se sitten pilveen tai perinteisemmin - tarpeen prosesseille?

Mitä pilvi sitten on? Yksinkertaistettuna se on serverien RAID. Nyt vain massamuistien sijaan käytettävä virtualisoitu palvelinalusta voi vaihtua dynaamisesti ja toiminta on pitkälti automatisoitua ja varmennettua, vakaata ja toimivaa.

Pilvi ei poista IT-palveluiden perusasioita. Palvelut täytyy suunnitella saatavuuden, kapasiteetin, turvan ym. kannalta (Service Design), ne pitää kommunikoida käyttäjille ja ottaa tuotantokäyttöön (Service Transition) ja niitä täytyy joka tapauksessa tuottaa ja tukea (Service Operation). Missä esimerkiksi pilvipalvelun Service Desk on - soittavatko työntekijät suoraan ulkoistustoimittajalle vai hoitaako yrityksen oma SD palvelupyynnöt? "Ai tämä on sähköpostiasia, siitä teidän täytyy soittaa tällaiseen numeroon..." - onko olemassa mitään ärsyttävämpää kun luukulta toiselle pompottelu?

Julkisia pilviä käytettäessä palvelutasojen ja muutosten hallinnan merkitys on suuri. Pilvessä ajettavien omien sovellusten seuranta ja muutosten kontrollointi vaatii dokumentaatiota. Kysynnän- ja kapasiteetinhallintaa tarvitaan, koska pilvistä maksetaan yleensä käytetyn kapasiteetin mukaan. Tukiprosessit täytyy sopia. Toimittajia täytyy hallita.

Painopiste on selvästi siirtymässä strategiseen IT-palveluiden suunnitteluun ja toimittajien hallintaan. Palveluportfoliota voi tarkastella kriittisesti ja tehdä strategisia päätöksiä siitä, mitkä peruspalveluista hankitaan pilvistä. Toimittajanhallinta (supplier management) on ulkoistajalle tietenkin oleellinen.

Cloud-palveluntarjoajalle palvelukatalogin hallinta on yksi ydinprosessi. Julkisia pilvipalveluita pitää olla helppo ostaa ja katalogin pitää olla ajan tasalla. Sisäisten prosessien merkitys on suuri ja jo ajatus ison pilven automatisoidusta konfiguraationhallinnasta vetää aivoa solmuun...millä alustalla se sovellus pyöri silloin kun se alkoi hajota, miten ylläpidän infran statusta reaaliajassa (Status Accounting), laitteiston vikaantumistrendit, liittyvät insidentit...näihin löytyy kyllä nykyään tehokkaita työkaluja, mutta kannustan hyvään suunnitteluun.

Cloud-ajatteluun liittyy mielenkiintoisia projekteja Yhdysvalloissa, jossa osavaltiot ovat alkaneet tarjota peruspalveluita julkishallinnolle pilvistä. Utah ja Michigan ovat lähteneet rakentamaan peruspalveluita, jotka on helppo hankkia ja käyttöönottaa. Aiheesta löytyy mielenkiintoinen artikkeli täältä.

Suomessakin JulkIT on ollut hienosti kansikuvissa - tai no, Holmroosin Antti siis. Olen monesti verrannut Suomen tilannetta Saksaan, jossa rakensimme julkishallinnon peruspalveluita Bundonline 2005 -hankkeessa. Siellä lähdettiin aivan perusteista - teimme esimerkiksi yhteisen julkaisujärjestelmän julkishallinnolle.

Löytyisikö tästä se viisastenkivi Suomenkin julkisen IT:n järkeistämiseen: julkishallinnon palvelukatalogi kuntoon ja peruspalvelut edullisesti ja keskitetysti? Olisiko tämä Cloud-hype se vipu IT-diktatuuriin pääsemiseen?


Pilvet ovat kauniita näin lähempääkin katsoen

2 kommenttia:

Jari O. Kaasinen kirjoitti...

Ilmankos Saksassa ei ole ongelmia toimittaessa (henkilökohtaisesti) julkishallinnon eri palveluiden kanssa, paljon toimivampaa ja nopeampaa kuin Suomen vastaavat palvelutarjonnat.

Petteri Räikkönen kirjoitti...

Timolta ansiokasta pohdintaa. Täydellisessä maailmassa me kaikki oltaisiin pilvessä ja hymyiltäisiin ;)

Mutta asiaan: uskoisin, että pilvipalvelut on sinänsä hyvä asia ja odotukset noussevat tietysti korkealle. Olkoonkin, että pilvipalvelut ovat jo tätä päivää, niin koko konseptiin liittyy paljon hypeä. Peruslähtökohtaisesti toimittaja ei pysty tuottamaan palveluita yritykselle, joka ei itse tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Eli kääntäisin keskustelua siihen Service Designin suuntaan. Eikä kysymys ole pelkästään IT:stä, vaan siitä, mitä yritys yleensäkin tekee. IT on usein tukitoiminto varsinaiselle liiketoiminnalle ja pilvipalvelut ovat sitten alihankintapalveluita IT:lle.

Tästä kumpuaa seuraava "worst scenario" mietintäpolku:

1. Yritys ei pysty jalkauttamaan strategiaansa tai sillä ei ole selkeää strategiaa -> tehdään sitä sun tätä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö liiketoiminta voisi olla kannattavaa ja tuottoisaa. Fokus ei ole vain kirkkaana mielessä.

2. Yrityksen IT yrittää tuottaa palveluita liiketoiminnalle, joka ei ole hahmottunut strategiseen muotoonsa -> IT strategia muuttuu hieman hallitsemattomasti kaiken aikaa.

3. Pilvipalveluita ostamalla yritetään ratkaista niitä ongelmia, joita syntyy yritysstrategian epäselvyydestä ja IT-strategian jatkuvasta suunnittelemattomasta muuttumisesta.

==> lopputuloksena ei saavuteta niitä hyötyjä, joita pilvipalveluista halutaan saada ja jotka olisi saavutettavissa, kun ostaja tietää mitä ostaa ja toimittaja tietää mitä toimittaa.

Lisäksi on muistettava, että muuttuvassa liiketoimintaympäristössä myös varsinaista liiketoimintaa tukevien toimintojen, kuten IT:n, on mukauduttava omalta osin muutokseen. Tässä kohdin punnitaan sitten Service Strategyn toimiminen ja toisaalta pilvipalaveluiden kyvykkyys muuntautua asiakasyrityksen tarpeisiin.

Pilvipalveluissa on paljon hyvää ja odotusarvot ovat korkealla, mutta jalat on toki hyvä pitää maassa.

Template by - Abdul Munir | Daya Earth Blogger Template