maanantai 30. marraskuuta 2009

EVA-raportti osuu ja upottaa - nyt tarvitaan Palveluita

Viime viikolla julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti Suomen yhteiskunnan tietoteknisestä tilasta osuu aika hyvin kohdilleen. Jostain syystä tietoyhteiskuntakehitys on suuntautunut vahvasti infran rakentamiseen.  Varsinaiset palvelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai niitä on rakennettu sirpaleina. Perustaa on siis rakennettu kovaa tahtia mutta tavoiteltua lopputulosta, palveluita, ei ole mietitty riittävästi. Yksi parhaista esimerkeistä on HST-kortti, jossa tunnistautumiseen rakennettiin hieno tekninen ratkaisu. Harmi vain, ettei oikein ole ollut mitään palvelua, jota kortin tunnistautumisella voisi käyttää.

Olen seurannut yrityksemme kautta Saksan valtionhallinnon Bundonline 2005 -hanketta. Siellä valtio panosti tosissaan yksinkertaisten peruspalveluiden rakentamiseen ja esim. suuri osa julkishallinnon toimijoista - virastoista, kunnista, toimialueista kuten oikeuslaitos eri haaroineen - käyttää yhtenäistä sisällöntuotantoalustaa. Aika triviaalia? Säästö erillisiin projekteihin verrattuna on kuitenkin huikea. Ja kuten EVA-raportissakin kannustetaan - näitä jaetaan hallintokunnille maksutta.

Miten tilannetta sitten voisi lähteä pelastamaan? Jos visio vaikka olisi nostaa Suomi e-demokratiassa ensin Kiinan ja Mosambikin ohi tai vaikkapa kehittää oikeasti tarpeellisia ja käyttökelpoisia palveluita, pitää tietenkin tarkistaa ensin nykytilanne. sen pohjalta voi päättää tavoitetilan ja keinot sinne pääsemiseen. Tärkeää on asettaa mittarit - päästiinkö - muuten rämmitään suossa ja lopulta saapas tarttuu kiinni ja tappaa innovaation.

Mikä pitäisi olla valtion palveluportfolio? Kehittämiseen löytyy jälleen toimivia työkaluja - tiedätte kyllä mistä. Define, analyse, approve, charter - palveluportfolion hallintaa! Kehitetään järjestelmällisesti uusia palveluita asiakkaiden - siis kansan - tarpeisiin. Varmaan noista raporttiin kirjatuista kärkimaista löytyy hyviä valmiita ehdokkaita näin alkuun, innovoidaan sitten vielä parempia kun perusasiat ovat kohdillaan.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Mitä ihmettä - ITIL loppui?!

Jokunen aika sitten OGC julkisti ITILv2-tuen loppumisaikataulun - ei se ITIL oikeasti mihinkään katoa. Mitä tämä nyt sitten oikein tarkoittaa käytännössä?

Käytännön prosessityössä muutoksella ei ole pahemmin vaikutusta, vaan se kohdistuu lähinnä koulutuksiin. ITILin versioiden väliset prosessien erot ovat hienosäätöä ja uudet kirjat tarjoavat paljon lisää työkaluja, templateja, roolikuvauksia, tukea organisointiin jne.

Käytännössä muutos näkyy oikeastaan eniten niin, että ITIL Foundation -kursseja ei enää järjestetä versiosta 2. En kyllä ole kuullut enää hetkeen kenenkään niitä käyneenkään, vaan kysyntä on kohdistunut v3 Bridge-kursseihin ja v3 Foundation -kursseihin, eli vaikutus on tältä osin pieni.

Merkittävämpi on ehkä tuo Manager Bridge -kurssien loppuminen, ei toisin ihan heti. "Helppo tie" ITIL Expertiksi umpeutuu ja tittelin halutessaan JOUTUU käymään ITILv3 Intermediate -kursseja. Kursseissa on tietenkin se hyvä puoli, että niillä yleensä oppii asioita - niin näilläkin. Foundation-kurssi on nimensä mukaisesti perusteita - 2,5 päivässä ei kovin syvälle mennä mihinkään asiaan - ja nämä intermediatet antavat jo valmiuksia soveltaa malleja käytäntöön. Palvelulähtöinen ajattelu tosiaan avaa uusia näköaloja, suosittelen.

Miksi sitten edes tarjotaan Manager Bridgejä? Yleensä Service Manager -kurssin käyneet ovat jo hyödyntäneet oppejaan käytännössä, ja näin oppineet soveltamaan perusprosessimalleja. Manager Bridge on nopea sukellus v3:n tuomiin uudistuksiin ja tentti on vaikea. Motivaation täytyy olla kohdallaan ja asiaan pitää keskittyä kurssin aikana, tentti ei ole helppo.

ITIL-koulutus kokonaisuutena on n. 27 luokkapäivää tentteineen, lisäksi jonkin verran kotiopiskelua. Onko se sitten paljon vai vähän - 8-12 opintopistettä eli vanhan maailman opintoviikkoina 5-8. Jo perusmatematiikan kurssit ovat laajempia.

Tietenkin kursseja voi käydä vasta kun työkokemusta on kertynyt ja firma pystyy niitä kustantamaan. Tähän mennessä minulle on kyllä ollut näistä kursseista enemmän hyötyä kuin TKK:n phuksimatematiikasta, jonka jätinkin varmuuden vuoksi aikanaan viimeiseksi tentikseni.

Seuraavan kerran pidän ITIL Service Manager Bridge -kurssia 18.-22.1.2010 - tule mukaan tai tsekkaa jokin toinen pitämäni kurssi täältä


 Tässä vielä ITIL-kurssirakenne - voila!


perjantai 13. marraskuuta 2009

Voisiko IT-tuotanto olla Suomen ydinteollisuutta?

Paperit ja vaatteet tehdään jo melkein täysin Kiinassa tai muussa Intiassa. Tuotannollinen työ ja teollisuus siirtyy kovaa vauhtia kohti halpamaita.

Jostain syystä Google osti yhden paperitehtaan ja alkoi tuottaa siellä hakupalveluita. Voisiko IT-tuotanto olla se seuraava suomen tuotantotyö? Tämä vaatisi tietenkin valmiutta tehdä sitä tuotantotyötä tehokkaasti ja taidolla - käytännössä siis näitä tuotantotyöntekijöitä pitää kouluttaa.

Tämä teksti julkaistiin myös tämän päivän Tietoviikossa

IT-tuotannon osaajia pitää kouluttaa

Suomi on IT-innovaation huippu. Suomessa kehitetään maailman parhaita ohjelmistoja ja tuotetaan korkeatasoisia osaajia ohjelmistoliiketoiminnan tarpeisiin . asiantuntijoista johtajiin. Tämä kyvykkyys on luonut useita globaaleja menestystarinoita - SSH, F-Secure, Solid, BaseN, Basware, Mysql, Linux ja mahtava Nokia. Uusi Aalto-yliopisto on perustanut tämän innovaation edelleen kehittämistä varten oman Service Factoryn, joka tuottaa jatkossa yhä kyvykkäämpiä
huippuosaajia. Tulevaisuus on tältä osin valoisa.

Nykyään Suomen kaikki liiketoiminnat ovat riippuvaisia tietotekniikasta. Paperikoneita on pyöritetty jo vuosikymmeniä tietotekniikan optimoimana. Pankit toivat tietokoneet Suomeen, ja nyt suurin osa tapahtumista hoidetaan tietokoneiden välityksellä. Junia ja lentokoneita ohjataan tietokoneilla ja jos logistiikkaratkaisu ei toimi, on Turun moottoritie rekkojen tukkima . ei vain tunnelien sulkemisen vuoksi.

Suomalaisen yhteiskunnan koko toiminta on siis riippuvaista IT-ratkaisujen luotettavasta tuotannosta ja tietoteknisten ratkaisujen toimivuudesta. Suomessa ei kuitenkaan kouluteta riittävästi tietotekniikan tuotantoa. Käytännössä kaikki osaajat ovat itseoppineita, alansa käsityöläisiä. Eivät he syyttä ole osamisestaan ylpeitä, nykyaikainen IT-infrastruktuuri on niin monimutkainen, ettei sitä ihan kuka tahansa saakaan pysymään toiminnassa.

Tämä ei voi jatkua näin. Osaajia ei ole riittävästi jokaisen hätätilanteen sankarilliseen pelastamiseen. Sankaritekoja ei pitäisi edes tarvita, vaan tietotekniikan pitäisi vain toimia. Kukapa nyt olisi vielä viisi vuotta sitten uskonut, että moottoritie ei toimi kun se pitää bootata?
Vai hyväksymmekö tosiaan sen, että tietotekniset palvelut ovat aina hyvin epävarmoja?

Tietotekniikan tuotantoon on olemassa hyviä, valmiita malleja. Peruskehyksenä löytyy ITIL, jonka malleja hyödyntämällä voidaan välttää IT-tuotannon pyörän uudelleen keksiminen. Muitakin malleja toki on . COBIT auttaa sopimaan rajapintoja, ISO20000 osoittaa
jo jotain IT-palveluorganisaation kyvykkyystasosta.

Näitä metodeja ja yleisesti tuotantotoimintaa on nyt alettava kouluttaa Suomessakin. Viimeisten vuosien aikana koulutusohjelmia on pullahdellut maailman yliopistoihin tarjolle paljon. Tanskassa (Kööpenhaminan yliopisto) koulutetaan ITIL-koulutusrungon mukaisesti tieteellisellä
tasolla, Saksassa korkeakoulut mahdollistavat jopa sertifiointitentin ja Englannista löytyy jo Master-tason tutkinto IT-palvelunhallinnasta. Yhdysvalloissa näitä ohjelmia ja tutkintoja
löytyy jo kymmenittäin.

Palvelutuotannon kehitys on tällä nuorella teollisuudenalalla saanut viime aikoina paljon vauhtia. Yritykset ovat kouluttaneet henkilöstöään kaupallisilla kursseilla, mutta jatkokehityksen varmistamiseksi pohja täytyy luoda jo peruskoulutuksen aikana. Tämä on itsestään selvyys
monilla aloilla - tuskin meistä kukaan hyväksyisi kirjavasti koulutettuja, itseoppineita lääkäreitä tai lakimiehiä.

Suomen teollisuus perustuu tietotekniikkaan ja hyvällä koulutuksella tietotekniikan tuotannosta voi tulla Suomelle merkittävä teollisuus. Perustetaan siis Suomeen tietotekniikan tuotannon koulutus, mieluiten heti.

Timo Hyvönen
itSMF Finland
Tutkimustyöryhmän johtaja
IT-ammattilainen (sattumalta) vuodesta 1989
DI, ITIL Expert

IT Service Management Forum Finland ry on itsenäinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Tavoitteenamme on edistää parhaiden toimintatapojen (ITIL Best Practices) käyttöä it-palvelujohtamisessa (IT Service Management) ja palveluiden kehittämisessä. Suomen lisäksi itSMF toimii yli 50 maassa ja on ainoa riippumaton it-palvelujohtamisen toimija.

Template by - Abdul Munir | Daya Earth Blogger Template